Huokaus. On joulukuun 5. päivä Helsingissä ja ulos
astuessa huomaa jotain puuttuvan: Maa ei
ole valkea lumesta vaan märkä vedestä. Missä meidän lumet on?? Syksyn kurakelien venyessä joulukuulle on
koiranhoitajan kärsivällisyys koetuksella jokapäiväisen putsausrumban kanssa: vatsan alunen ja neljä tassua huuhdellaan suihkussa kolme kertaa
päivässä. Tätä meidän viimeaikojen normaalia putsausrituaalia pahentaa se fakta
että näiden pirun kurakelien takia Rambon tassut punoittavat ja kutiavat siihen malliin että ilman järeitä vahti- ja hoitotoimenpiteitä poika nuolee ja
järsii tassunsa rikki takuuvarmasti :( Kutinarumban alettua kaksi viikoa sitten Rambo sai ensin kokeiltavaksi yksinkertaiset
siteet pahiten punoittavien tassujensa ympärille mutta yön aikana Rambo lutkutti ne märiksi joten lopulta piti ottaa käyttöön varma estokeino:
kauluri. Nyt on siis viimeisen kahden
viikon aikana kotona ollut ”Rambon tassusirkus” kun pojan tassuja on hoidettu
suihkulla, Betadinella ja Dermacoolilla
ja ”Ei!” sana on kaikunut kun pojan on yllättänyt tassujansa
nuolemasta (ennen kauluria). Kaulurin käyttöönoton jälkeen tassujen tilanne on
parantunut: tassujen päivittäinen hoitaminen on auttanut ja tassut eivät kutise enää
paljoakaan, kaulurille ei siis ole tarvetta kun poika ei tassujansa ole nuollut. Nyt hartain toiveeni on se
että lumet sataisivat maahan pian jolloin Rambon putsauksessa pääsisi helpommalla. Rambo on kilttinä poikana onneksi tottunut päivittäisiin tassujenhoitotoimenpiteisiin (kuvat alla) mutta aina välillä pitää kuitenkin vähän hangoitella vastaan ja vinkua
surkeasti säälipisteiden toivossa ;)
 |
| ENSIN: "YHYY! Tää ei ole yhtään kivaa!" |
 |
| SITTEN: "KROOH PYYH, taidanpa ummistaa simmut ihan hetkeksi vain..." |
0 kommenttia:
Lähetä kommentti